Istuin tänään Palokan kirjaston runohyllyssä ja tirkistelin sieltä kahvihuoneen tapahtumia. Kirjastovirkailija Helena istui pöydässä edessään kahvikuppi ja lautanen, jolla erikoisen näköinen leivos. Sen päällä oli vadelmahilloa. Leivos näytti herkulliselta. Ei joka päivä tuollaisia leivoksia syödä. Menin kysymään asiaa Helenalta, joka istuskeli kahvihuoneessa. Hei Helena! Kuule, mitä leivosta syöt?  En ole koskaan maistanut tai nähnyt tuollaista, sanoin Helenalle. –Voi Hurmilus, etkö ole kuullut Runebergin tortusta ja Runebergin päivästä? Helena kysyi. Mikä se sellainen Runeberg on? minä ihmettelin. –J.L Runeberg on tunnettu ruotsinkielinen runoilija, kirjailija ja toimittaja. Runebergiä pidetään Suomen kansallisrunoilijana, vaikka myös Eino Leinoa on sanottu Suomen kansallisrunoilijaksi, Helena kertoi –Vai niin, en tiennytkään. Keksikö Runeberg torttunsakin itse? kysyin uteliaana. –Ei, hänen vaimonsa Fredrika kehitti reseptin. –Mielenkiintoista, minä tuumasin.

Istuin Helenan viereen ja hän haki minullekin lautasen ja Runebergin tortun.

– Maistahan, Hurmilus. Olen varma että pidät siitä, Helena sanoi minulle hymyillen. Otin haukun tortustani ja maistelin.

-Onpa tosi hyvää! huudahdin ja haukkasin uudestaan. Otimme Helenan kanssa toisetkin tortut ja vietimme hauskan iltapäivän tutustumalla Runebergiin.